Aseta omat rajasi

Netissä ja somessa voit tehdä monenmoista hyödyllistä ja kivaa. Ajoittain on kuitenkin hyvä miettiä omaa netinkäyttöä. Voit pohtia esimerkiksi näitä asioita:

Kuinka paljon vietän aikaa somessa ja yleensäkin netissä?

Lasten niin kutsutusta ruutuajasta puhutaan paljon. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei lasten pitäisi viettää älylaitteiden ääressä enempää kuin kaksi tuntia vuorokaudessa eikä yli tuntia kerrallaan.

Some- ja nettiriippuvuus alkaa olla todellinen ongelma myös monelle aikuiselle. Laitteiden käyttöä kannattaa rajoittaa, jos harrastukset, ihmissuhteet tai yöunet tuntuvat kärsivän liiasta netissä roikkumisesta.

 

Minkä verran itsestä kannattaa kertoa?

Usein sanotaan, etteivät nettiin kerran päästetyt tiedot katoa koskaan. Kannattaa siis harkita hetki aina ennen kuin kerrot itsestäsi verkossa jotakin hyvin henkilökohtaista. Myös yksityisten valokuvien laittamista esille on hyvä miettiä. Varsinkin lasten tunnistettavien kuvien kanssa on syytä olla varovainen.

Netissä liikkuu tavallisten käyttäjien lisäksi rikollisia. Esimerkiksi henkilötunnus, pankki- ja luottokorttitiedot, tarkka katuosoite tai nettipalveluiden salasanat eivät saisi joutua vääriin käsiin.

 

Noudatanko hyviä tapoja?

Yksin älylaitteen tai tietokoneen ääressä on helppoa olla tyly ja epäkohtelias. Niin sanottu vihapuhe onkin hyvin yleistä somessa ja netin keskustelupalstoilla. Harva kehtaisi sanoa yhtä pahoja asioita kasvokkain toisille ihmisille.

Älä siis lähde mukaan, kun törmäät netissä haukkumiseen tai kiusaamiseen. Mieti, miltä inhottavan viestin vastaanottaminen itsestäsi tuntuisi.

 

Onko kaikki kaveripyynnöt pakko hyväksyä?

Sosiaalisessa mediassa tulee usein kaverikutsuja vain kaukaisesti tutuilta tai täysin vierailta henkilöiltä. Muista, että sinä itse päätät some-kavereidesi määrän. Satojen Facebook-frendien haaliminen ei ole todellista ystävyyttä.

 

Mikä on totta ja mikä ei?

Netissä julkaistaan paljon kyseenalaisia tai täysin valheellista sisältöä. Kun etsit tietoa esimerkiksi jostakin sairaudesta tai ilmastonmuutoksesta, saat luultavasti tulokseksi hyvin ristiriitaisia väitteitä. Nykyään onkin yhä tärkeämpää osata erottaa, millaisiin lähteisiin voi luottaa.

Yleensä perinteiset tiedotusvälineet ovat sitoutuneet noudattamaan niin kutsuttua hyvää journalistista tapaa. Ne siis pyrkivät tasapuoliseen ja luotettavaan tietojen välittämiseen. Sen sijaan vaikkapa somessa esitettyjä henkilökohtaisia mielipiteitä eivät tällaiset säännöt koske.

Harrasta siis lähdekritiikkiä ja kysy itseltäsi, tuntuuko jokin tieto epäluotettavalta.

 

Verkko voittaa välimatkat -tekstit Mari Vehmanen ja kuvat Laura Vesa.